Tarina

Edelläkävijöitä monella tavalla

Kirsi ja Jouko Siikonen ovat Nikulan tilan 15. isäntäpari. Tilan tarina alkaa 1500-luvulta, jolloin Kustaa Vaasa oli vallankahvassa. Kun Helsinki perustettiin vuonna 1550, täytti Nikula jo viisi vuotta. Tila on ollut laajalti tunnettu, koska se on monessa eri lajissa kulkenut kehityksen kärjessä. Ja samaa rataa jatkaa nykyinen isäntäpari sirkkakasvattamoineen.

Palataanpa hiukan vielä historiaan. Kirsi Siikosen isoisä Heimo Pelto-Huikko osti aikanaan seudun ensimmäisen leikkuupuimurin. Sitä äimisteltiin. Isäntä kävi puimurillaan naapurikylienkin tilojen viljoja puimassa ja ihmetystä herättämässä.
No, kun oli puimuri, seuraavana oli tietysti kuivuri. Ja kuinka ollakaan, tilan läheisyydessä rakennettiin ensimmäinen suomalainen kuivuri. Kaupat syntyivät ja siitä lähti Arskametallinkin tarina luistamaan.

Nikulan isäntämiehet ovat olleet viisaita. Tilahan kukoistaa, jos emäntä kukoistaa – sanoo vanha suomalainen sananlasku ja niinpä tila oli kylänsä ensimmäinen, missä oli sisävessa. Ja televisio. Kumpaakin käytiin katsomassa kauempaakin!

Emännät ja isännät ovat aina olleet ennakkoluulottomia. Uusia asioita ja ilmiöitä on seurattu tarkasti ja mahdollisuuksiin on tartuttu: Kun keskiolut vapautui Alkosta päivittäistavarakauppaan, tuotiin ensimmäinen korillinen kylän kaupasta luonnollisesti Nikulan tilalle.
Pojastahan se polvi yleensä vaan paranee. Eihän se nykyisen emännän isä halunnut mitenkään jäädä vähemmälle – hänen sikalassaan oli yksi Suomen ensimmäisistä liemiruokkijoista. Tätä taustaa vasten tuntuukin sitten jo ihan tavalliselta, että Kirsi ja Jouko Siikosen isännyyden aikana siat vaihdettiin sirkkoihin!

Siikosen Sirkat – Tarina – Kuva 014

Nikulan tila sijaitsee Tammelan Riihivalkamassa. Tilalla on 100 hehtaaria omaa ja 25 hehtaaria vuokrattua peltoa. Agrologit Jouko ja Kirsi Siikonen aloittivat ensin sivutoimisina maanviljelijöinä 1998 ostamalla Joukon isän maatilan. Päätoimisia maanviljelijöitä heistä tuli 2004, kun Kirsin isän tila siirtyi heille. Siinä vaiheessa tilalla oli sikoja, enimmillään jopa 1200 päätä. Siikoset pitivät sikoja 10 vuotta aina vuoteen 2014.

Taas Nikulan tilalla oltiin uuden edessä. Ensin piti henkisesti luopua vanhasta ja levätä, jotta saattoi ruveta pohtimaan mitä nyt. Muualla työskentely ei tuntunut mielekkäältä. Piti löytää hyvää, tuottavaa, järkevää käyttöä tyhjälle sikalalle, mutta sen piti olla sellaista, mistä sekä emäntä että isäntä oikeasti pitivät.
Isäntä sanoi nautakarjaa ja emäntä sanoi ei. Mutta kun molemmat lukivat lehdestä hyönteistuotannosta, sanoivat molemmat kyllä. Muut sanoivat jauhomato, mutta matopa ei nyt napannut.

Sirkka. Kotisirkka. Siihen sanoivat molemmat kyllä. Niin syntyi ratkaisu.

Kolme vuotta vierähti viljatilana. Nyt tuotantosuuntia on kolme: vilja, metsä ja sirkat. Ei Nikulan tilalla ole tästäkään uudistuksesta selvitty ilman, että asiaa ällistellään. Mutta epäluuloja on ollut tällä kertaa kohtuullisen vähän.

– Välillä tulee kyllä itselle epäuskon hetki, isäntä myöntää emännän myötäillessä, mutta se voi olla vaan aamupäivä ja iltapäivästä taas aurinko paistaa. On meillä niin mukava työpaikka tällä hetkellä, että emäntää pitää sieltä joskus ihan hätyytellä pois.

Siikosen poikien sirkkatesti

Mitä tiedät kotisirkoista?


Sirittävätkö kaikki sirkat?

a) kaikki, joilla on hyvä olla
b) naaraat, jotka haluavat lähelleen uroksen
c) urossirkat

Tee testi

EntoCube
HAMK
Oiva elintarvikevalvonta
LUKE